O niin kuin optimismi

Minna Huusari kertoo, mitä tarkoittaa O-kirjain LOV ME -hankkeen nimessä.

Optimismi. Toivo. Näköaloja mahdollisuuksiin.

Minä ja ystäväni Matti kuljimme yhdessä kappaleen matkaa. Se oli kahden erilaisen maailman kohtaamista:  hänen huumemaailmansa sekä minun maailmani ilman huumeita. Näin, mitä huumemaailma todellakin on: Kivettyneisyyttä, toivottomuutta, pessimismiä, väkivaltaa, kuolemaa, arvostuksen puutetta – niin ympäristöä – kuin itse itseään kohtaan ja kaikkia muitakin ympärillä olevia ihmisiä kohtaan. Sisäistä tyhjyyttä. Jotta en olisi itse, edes vahingossa, mennyt tuohon kaikkeen hänen ohessaan mukaan, aloin kiinnittää huomiota omiin elämänasenteisiini. 

Vaan kuinka onnistuisin?

Ensiksikin, päätin tutustua huumemaailmaan avoimin mielin: Mietin: miksi siellä huumemaailmassa käyttäydytään kuten nyt käyttäydytään, käytetään väkivaltaa? ja miksi siellä toimitaan niin kuin nyt juuri toimitaan, esimerkiksi varastellaan?

Toiseksi, aloin kiinnittämään huomiotani kiitollisuuteen: Mistä voisin olla kiitollinen juuri nyt?

Kolmanneksi aloin tutkia rakkauden määritelmiä erilaisista kirjallisista teoksista, jotta ymmärtäisin paremmin, mitä sana rakkaus laajasti ymmärrettynä, oikeasti tarkoittaakaan. Mitä rakkaus kaiken kaikkiaan käsittää ja mihin se meidät haastaa?

Ajattelin myös aina matkallamme, että jospa minulla olisi pienikin mahdollisuus tuoda ystäväni elämään jotakin muuta kuin sitä mihin hän oli tottunut eli aineita ja niiden hankkimista. Että jos sekin aika, jonka me olemme yhdessä, pitäisi hänet pois joistakin rikoksista, olisi sekin jo jotain. Jos saisin vaikka esimerkiksi kuulumisteni kertomisella hänen huomionsa pois muusta – sekin voisi olla jo jotain!

Tämä kantoi. Jotakin tapahtui. Pikkuhiljaa, vähä vähältä Matti alkoi huomaamaan positiivista muutosta itsessään – ja hän uskaltautui laittamaan hyvän vielä kiertoonkin, kaveripiiriin, virastoihin ja missä ikinä hän liikkuikaan. 

Aina on siis toivoa. Pimeydenkin keskeltä se löytyi.

Nyt olen mukana Kymsoten Kymenlaakson sosiaali-ja terveysneuvontapisteen yhteiskehittämisen kokeilussa. Meillä kaikilla on ollut alusta saakka yhteiset ajatusmallit ja tavoitteet miten toimimme ja etenemme. Kaikki tapahtui avoimin ja valoisin mielin.

Pisteellä asiakkaat pysähtyivät viettämään aikaa kanssamme. He halusivat tulla nähdyiksi, näkyviksi ja kuulluiksi. He halusivat luottaa ja “paljastaa sisintään” –  myös suhteista läheisiinsä. He alkoivat miettiä ” jospa minunkin elämälläni olisi vielä jokin tarkoitus”. He halusivat kuulla, että heilläkin on toivoa ja mahdollisuus. 

On ollut ihanaa, koskettavaakin saada toteuttaa tällaista hanketta yhdessä kokemusasiantuntijakollegoideni ja Pisteen ammattilaisten kanssa. 

Olen nähnyt Pisteen kävijöiden keskuudessa optimismia; myönteisen ja toiveikkaan elämänasenteen esiin nousemista ja vieläpä sen kasvua. Hyvällä on jälleen mahdollisuus lähteä  kiertoon. 

Siten optimistisuus ja toivo laajenevat entisestään: niin heidän keskuudessaan  kuin meidän täällä. Tämä on saanut minut uskomaan, että kokemusasiantuntijatoiminnan kautta  mahdollistuu kahden erilaisen maailman kohtaaminen: huumeriippuvuutta sairastavien ja ei-riippuvuussuhteessa olevien henkilöiden kesken. Sen myötä näen muutoksen yhteiskunnassamme. Koska toivoahan aina on.

Minna Huusari

Kirjoittaja on  kokemusasiantuntija, asunnottoman monipäihderiippuvaisen henkilön läheinen: rinnallakulkija. Hän on mukana valokuvanäyttelyssä “Kun aina ei ole sanoja” ja LOV ME- hankkeessa Pisteen kokeilussa.